En aio luovuttaa!

Tajusin juuri etten ole käynyt täällä moneen hetkeen, en katselemassa enkä kirjoittelemassa. Koko blogi on ollut unohduksissa. Alkutalvi oli taas niin rankkaa ettei vain jaksanut, eipä kyllä olisi mitään kirjoitettavaakaan ollut. No taas parin viikon jatkuvan ahdistuksen jälkeen päätin, että nyt se saa loppua. Etten aio syöstä uudestaan ahdistuneisuuden ja masennuksen täyteiseen elämään. Onneksi mulla on lapsi, se tieto pitää liikkeessä väkisinkin, sitä ei vain voi luovuttaa. Viime viikolla tajusin, että mä images (12)voitin. Taas! Mä olen selättänyt sen jo monta kertaa ja meni reilusti yli kuukausi ennenkuin sain jostain kummasta voimaa pistää hanttiin. En ole koskaan mikään kaamosmasennustyyppi, eikä nytkään ollut siitä kyse, vaikkei tuo pimeys taatusti helpottanut asiaa. Päässä oli vain aivan liikaa, KAIKKEA.

Joulukuu ja tammikuu meni suurinpiirtein näin; Aamut alkoi ahdistuksella. Semmoisella ahdistuksella, että sitä tuntee kuristuvansa. Aloin jo toivomaan ettei sitä heräis ollenkaan, tai että saisin vain nukkua, kokoajan. Koulussa kaikki vastoinkäymiset sai halun heittäytyä lattialle kiljumaan ja itkemään kuin pikkulapsi ja olin aivan rikki siitä ettei siellä olo tuottanut mitään iloa. Illat makasin koomassa sohvalla, virkaten vähän niinkuin väkisin ja olin pitkään yöhön hereillä, koska uni ei vain tullut. Sairastelinkin. En edes muista koska olisin ollut näin paljon kipeänä kuin tänä talvena.

No sitten tammikuussa päätin että saa riittää.Yleensä on helppo tietää mistä se johtuu, mikä on laukaissut sen tunteen. Nyt ei ollut hajuakaan mistä se kumpusi. Enkä tiedä vieläkään. Aloin sitten  etsimään vaihtoehtoja millä päästä ahdistuksesta eroon. Kuuntelin erilaisia rauhottavia musiikkeja, koitin joogata Youtuben avulla ja kuuntelin erilaisia rentoutusharjoituksia, ostin itselleni käynnin akupunktioon ja kävin jopa juoksulenkillä, kaikki yhden viikonlopun aikana. Koska lapsi oli poissa kotoa, oli aikaa tehdä vaikka mitä, kuitenkaan tekemättä yhtään mitään.sunworshippers

Loppujen lopuksi löysin hypnoosiäänitesovelluksen puhelimeeni, en kylläkään tiedä miten se toimii, mutta näin yli kuukauden jälkeen selvästi olo on parempi ja itsevarmempi. Tyypin ääni on niin rauhoittava, että siitä on tullut unilääkettä ja nukahdan jo alkumetreillä kun se käskee hengittelemään syvään. Nyt viimeisimmäksi ilokseni tutustuin Young livingin eteerisisiin öljyihin ja niiden ihanaan  tasapainottavaan vaikutukseen. Olohuoneeni nurkassa pöhisee ihana diffuuseri joka levittää haluamaani öljyntuoksua kotiimme ja soittelee sulosointuja minulle. Olen täysin rakastunut. Niiden elämään tuleminen on ollut se viimeinen tikki ja tunnen taas oloni omaksi itsekseni. Tästä voin kiittää rakasta ystävääni, joka tutustutti mut niihin. Henkinen kasvu ja energia, tervetuloa! Mä jatkan kiitollisena taas.

IM BACK! Varokaa vaan, hullumpana kuin koskaan, todennäköisesti! Toivottavasti kevät tulis pian!

 

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s