Vähän kukkuu

Mistä lie johtuu, mutta oloni on ollut juuri tuollainen koko päivän, vähän kukkuu, vähän pihalla. Aamulla bussimatkalla köröttelin ajatuksissani selaten facea ja koitin tavata mitä toiset ovat kirjoittaneet. En ymmärtänyt sanaakaan. No ehkä sanaakaan on liioittelua, mutta lukemieni lauseiden sisältö jäi ymmärtämättä. Yleensä kuuntelen musiikkia ja juon Matcha-teeni, nyt tajusin bussista noustessa etten muistanut tehdä kumpaakaan. Pullo missä teeni matkaa, oli kyllä kädessäni. Missä lienee ajatukseni pyörivät.

Koulussa opettaja selitti minulle pitkän selityksen siitä miten teen työn alla olevaan lastentuoliin istuintyynyn. Opettajan suu kävi ja ääni kuului, mutten ymmärtänyt mitään mitä hän sanoi. Harhailin ajatuksissani, enkä pystynyt keskittymään hänen puheeseensa. Lopuksi repesin nauruun, että putosin jo ensimmäisen lauseen jälkeen kärryiltä. No ompelu itsessään ei ole minulle helppoa, ja jotenkin aihe menee yli ymmärryksen aina välillä. Ompelu sujui kuitenkin ihan hyvin kun pääsin vauhtiin. Pienten huolimattomuusvirheiden kera tietysti. Kangas oli väärinpäin, ompelumerkkini olivat päin honkia ja alkoi jo naurattamaan oma hölmöily. Sain myös muut nauramaan kun komensin itseäni ryhdistäytymään. Koitin komentaa myös ompelukonetta ja kangasta, muttei kumpikaan niistä tuntunut välittävän komenteluistani.

Myös iltapäivä ja alkuilta on kulkenut aikalailla samanlailla. Mikä ihmeen keväthölmöys1e7f87ae0e33cc65d9641f659dc905dc_toilet-out-of-order-clipartclipartfest-out-of-order-clipart_630-630 minuun on iskenyt? Olin jo yllättynyt kun keitetyt kananmunani, joita laitoin salaattiin, olivat juuri täydellisesti keitetyt ja tunsin ylpeyttä itseäni kohtaan. Onnistuin edes jossain tänään.

Vaikka olo onkin ollut vähän höhlä koko päivän, se ei ole menoa haitannut. Olen jotenkin nauttinut siitä, etten tajua mitään 😀 Tajuan toisaalta kaiken ihan normaalisti, toimin normaalisti, keskustelen normaalisti, mutten kuitenkaan meinaa ymmärtää mitään mitä minulle puhutaan tai mitä luen. Tämmösessä tilassa voisi kyllä olla aina silloin tällöin muutenkin. Olispa hauskaa kun voisi aina välillä sulkea aivot yhdeksi päiväksi pois päältä, laittaa selkään kyltin EPÄKUNNOSSA ja vaan mennä ja tehdä.

Tiedän jo nyt ettei tämä kuitenkaan jatku enää huomenna, mutta tänään olen ainakin nauranut triplasti enemmän itselleni kuin normaalisti, ei näin hölmönä muuta voi tehdä. Vähän tuossa päivällä mietin, että pitäisikö tämän olon haitata minua, mutta ilmeisesti nautin siitä liikaa.

Ihanaa iltaa!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s