Kyllä elämä on vaikeaa!

Ainakin jos olet kolme!

Äiti kehtaa ehdottaa väärää jogurttia, niin että on pakko sille huutaa, ettei kolmevuotias sitä syö. Äiti koittaa halata, taas on ihan pakko raivota, eihän häneen saa koskea, varsinkaan kun telkkarista tulee piirrettyjä. Äiti sanoo rakastavansa, mutta eihän kolmevuotiasta saa rakastaa, varsinkaan vääränä hetkenä, se koska hetki on väärä on mysteeri äidille.

Äiti pyytää syömään, mutta kolmevuotiaan mielestä kaikki ruoka on pahaa ja on pakko siitäkin vähän suuttua, onhan se kauheaa että äiti haluaisi lapsensa syövän. Kolmevuotias ei syö ruokaansa ja suuttuu armottomasti siitä ettei äiti anna jäätelöä jälkiruuaksi. Äiti on kauhea eikä välitä vaikka kolmevuotias kuinka itkisi säälittävästi kun ei saa tahtoaan läpi. Kaupasssa äiti ei osta munkkia ja kolmevuotias juoksee äitiä karkuun ja taas itketään suuttuneesti kun äiti nappaa kädestä kiinni ja loppu kauppareissun joutuu kävelemään äidin kädestä kiinni pitäen, aivan kamalaa vapaudenriistoa!

Kurkunviipale, jonka äiti leikkasi, ei ole tarpeeksi painava ja siitä pitää uhmakkaasti kertoa ettei kolmevuotias aio enää syödä sitä. Siitäkin kolmevuotias suuttuu aivan kamalasti kun ei saa lusikkaa vaan äiti kehtasi antaa haarukan. Ja mukikin on väärän värinen.

Paita jonka äiti antoi päälle laitettavaksi ei ole hyvä, äiti latasi astmapiipun vaikka kolmevuotias olisi itse halunnut, sängyssä on väärät pehmolelut, unirätit ei saa olla sängyssä ollenkaan ja peittoakaan ei saa laittaa päälle, mutta hetken päästä voi huutaa äidille että kolmevuotias haluaakin peiton. Ainiin unohtamatta että äiti ei antanut lapsen nukkua jalkapallopaidassaan missä oli jo päivän ruuat rinnassa, kyllä sekin on niin törkeää.

971e6d6e194a4e1084481dc0bab79d35
3-vuotias on periaatteessa kävelevä, puhuva keskisormi.

 

Tämä kaikki on tapahtunut meillä eilisen ja tämän päivän aikana, josta olemme olleet 7.30-16-30 erillään. Lapseni uhmakkuus taitaa olla huipussaan ja mietin että voiko tämä vielä tästä pahentua. Hyvänä hetkenä hän on ihana ja rakastava lapsi, joka kutsuu minua kakkapieruksi lempeällä äänellä. Huonona mikään ei ole hyvin. Tilanne saattaa muuttua sekunnin sadasosassa. Välillä niin äkkiä etten tiedä itsekään mitä tapahtui.

Näinä hetkinä koitan lohduttautua sillä, että joku joskus sanoi, että jos lapsi on vaikea uhmaiässä, niin on teininä helppo, toiveajattelua varmasti tuolla temperamentilla. Kuten oli lapsen nimen merkitys, rauhaisa. YOU WISH!

Tänä iltana pääajatukseni kuitenkin on:

MISTÄ IHMEESTÄ LÖYDÄN TAVAN JOKA LISÄÄ KÄRSIVÄLLISYYTTÄ JA HENKISTÄ VOIMAA!? Olisipa ihana kun sitä voisi ostaa jostain valmiina, lääke kaikille uhmaikäisten äideille 😀

Nyt kun uhmapeppuni on jo nukkumassa, kohta voin hipsiä kurkkaamaan täydellä rakkaudella kuinka ihana ja kaunis hän on, ja kuinka niin rakastankaan häntä, mutta kyllä on pakko sanoa että kolmevuotiaana eläminen on sitten todella vaikeaa!

quote-from-all-wild-beasts-a-child-is-the-most-difficult-to-handle-plato-84-11-27
Kaikista villeistä pedoista, lapsi on vaikein käsitellä.
Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s