Oma kehu haisee!?

Moikka tähän tiistaihin! Ihana jakomielinen sää taas, nyt tällä hetkellä paistaa aurinko, tunti sitten sain nauttia sakeasta lumipyrystä.

Olen nyt pitänyt tätä blogia 18 päivää. 18 päivää ensimmäisestä kirjoituksestani(tämä). Tilaistoissani lukee että olen julkaissut 16 kirjoitusta. Blogissani on vieraillut 215 ihmistä ja julkaisujani on katsottu yhteensä 644 kertaa. Vierailijoita on ollut 9 eri maasta. Sen on pakko tarkoittaa että tätä on käynyt joku muukin kuin äitini lukemassa. Näitä tilastoja katselen päivittäin mielenkiinnosta ja niiden seurailu on hauskaa puuhaa. Näinä 18. päivänä olen nukkunut aivan liian vähän, mutta eihän sitä malta mennä nukkumaan kun kirjoittelee. Olen menettänyt hermoni myös vähintään sen 18 kertaa, ihan vain siihen etten ymmärrä miten tätä sivustoa ylläpidetään. Onneksi asiakaspalvelussa on upea huumorintajuinen kaveri, jonka kanssa olemme nauraneet muutamaan kertaan typeryyttäni. No, ehkä joku päivä vielä tajuan muutakin kun tuon tilastosivun ja kuinka tänne voi kirjoittaa.

18301976_1960122320884343_9111699204449598675_n

Ehdin aiemmin juuri ajatella, että miksi elämässä tulee vastoinkäymisiä vähän ajan välein ja olisiko sitä onnellinen siihenkään jos niitä ei olisi. En varsinaisesti puhu itsestäni, ajatus pyöri mielessäni enemmänkin yleisenä aiheena. Jotenkin ihmiset kahmivat haasteita itselleen aina. On se sitten minkälainen vain. Jotenkin sitä pistää päänsä aina johonkin, joka ei ole ihan handussa. Sitten hetken päästä mietitään että miten on taas niin vaikeaa.

Esimerkkinä vaikka juuri tämän blogin perustaminen. Olen ihminen, jonka tekninen osaaminen on aika niukka. Sitten menin ja perustin tämän ja nyt joudun opettelemaan tahtomattani kaikkea, vaikka alkuperäinen ajatus oli vain kirjoitella. No viisaantunut ainakin olen, se on pakko myöntää. Ja onhan tämä ollut niin kivaa!

 

Toinen ajatus mikä on nyt pyörinyt mielessäni, kun minulta kysyttiin viime viikolla, että mistä pidän itsessäni? Olipa kauhea kysymys, en nimittäin keksinyt sillä hetkellä mitään. Minä joka teen päivittäin töitä itseni rakastamisen kanssa, en keksinyt yhtään vastausta.

Tuli mieleen ne tilanteet kun työhaastattelussa pitäisi kertoa miksi heidän pitäisi palkata minut. Hetken mietinnän jälkeen sain vastattua jotain epävarmaa, mutta

f51b09fe22c9ca1ee977a352d3652a75
Syleile sitä loisteliasta sotkua mikä olet. Aivan kuin minulle luotu! 

 

se kysymys pyörii edelleen mielessäni. Eikö ole oikeasti muuta kuin ne epävarmat vastaukset. En varsinaisesti pidä itseäni rumana, enkä sietämättömänä ihmisenä, pikemminkin ajattelen että näin vain olen. Mutta kun olisi pitänyt pukea sanoiksi ja kehua itseään, se muuttuikin haastavaksi. Ainoa asia minkä osasin sanoa varmasti oli että osaan nauraa itselleni.

Joskus toivoisin, että minuun saisi ladattua aimo annoksen sitä amerikkalaisten lähes ylimielistä itsevarmuutta, mutta ei. Sitä ei voi ostaa, eikä kukaan sitä anna. Kai sekin on yksi niistä haasteista joita minun pitää käydä läpi. Pitäisi kai listata itsestään ne hyvät puolet vaikka paperille, voihan sen sitten polttaa jos omakehu alkaa haista 😀

Keksitkö sinä itsestäsi viisi hyvää puolta? Viisi asiaa mitä rakastat itsessäsi?

 

60e08b874e6a8fbe7fcfd87ca697b690
Ja jos pyytäisin sinua nimeämään kaikki asiat joita rakastat, kuinka kauan menisi ennen kuin nimeäisit itsesi? 

 

 

Tähän on hyvä lopettaa ja lähteä iltapalalle, lupasin itselleni mennä aikaisin nukkumaan!

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s